Meille satoi lunta. Luulin sitä ensin joksikin syötäväksi ja vedin ihan hullun lailla joka paikasta. Siitä tulikin vain jatkuva pissahätä, eikä maha täyttynyt yhtään. Nyt sitten vain haukkaan silloin tällöin ihan vähän.

Paavon kanssa yritettiin eilen aamulla aurata lunta Paavon rekalla, Paavo työnsi aurarekkaa ja minä ohjailin toimintaa haukkumalla. Lumi oli kuitenkin niin märkää, että rekan pyörät jumittuivat koko ajan ja Paavo hermostui koko hommaan. Sitten vähän lapioitiin. Paavo heitti lapiolla lunta ilmaan, ja minä otin koppeja. Se oli kivaa. Sitten hautasin muutaman pihalelun lumeen, niitä oli hauska sitten etsiskellä. Minä etsin haistelemalla ja Paavo tunnustelemalla. Seuraavaksi Paavo haki pulkan ja laski vähän mäkeä. Se näytti vaaralliselta, joten en suostunut kyytiin. Taisin vähän napata hampaillakin, kun Paavo yritti pakottaa minut pulkan kyytiin.

Tästä kaikesta oli seurauksena sellaiset lumipallot tassuissa, etten enää päässyt kunnolla juoksemaan. Yritin karkottaa niitä puremalla ja nuolemalla, mutta ne vain tulivat taas. Sisällä äiti laittoi minut pesuhuoneeseen sulamaan, ihan epäreilua. Onneksi lumi suli pian, ja saimme äidin kanssa leikkiä sitä kivaa kuivausleikkiä. Loppupäivän vetelin unia.

Tänä aamuna eteen tulivat uudet lumityöt. Koko piha oli täynnä jotakin jännän hajuisia jälkiä. Haisivat saaliilta. Niitä oli ristiin rastiin, varsinkin lintulautojen lähistöllä, ja aina ne loppuivat jonkun puun tai aidan luokse. En nähnyt jälkien tekijää, mutta äiti sanoi, että orava on käynyt. Onkohan se jotain syötävää? Aion ottaa asiasta selvää ja tästä syystä olen tänään pyytänyt ulos ihan yhtenään.

Kävin tässä myös klinikalla moikkaamassa vanhoja tuttuja. Sain nameja ja rapsutuksia. Äiti sanoi, että sain myös piikin. Sellaista en nähnyt. Painan nyt 5,2 kiloa.

Minua on alkanut ihan hirveästi himottaa kaikkien luun tapaistenkin pureminen, mutta porkkanan syöminen aamuisin on käynyt vähän hankalaksi. Äiti totesi, että hampaani taitavat ruveta lähtemään. Minä en kyllä miksikään hampaattomaksi vaarikoiraksi rupea, joten puren entistä innokkaammin, että hampaat pysyisivät kunnossa. Kaiken lisäksi minusta on ruvennut lähtemään karvaa. Onkohan sekin jokin vaariutumisen merkki? Vastustan! Ja varsinkin furminaattoria, joka vie kai loputkin karvat. Minä olen nuori ja komea uroskoira, ja sellaisena aioin pysyäkin.