Nyt se sitten tuli selväksi, että kaneilla on lyhyt muisti. Mentiin äipän kanssa Turkuun moikkaamaan siellä asuvaa laumanlievettä. Sisälle päästyäni ja ihmiset tervehdittyäni moikkasin ohimennen Onnin ja suuntasin Hilman häkille, kun ajattelin, että se ilahtuu minut nähdessään. Meillähän oli jouluna niin mukavat leikit. Uskokaa tai älkää, mutta Hilma ei muistanut minua. Se potki ja murisi. Olisinhan minä nyt vähemmälläkin himmastuksella uskonut, etten ole tervetullut. Sain kuitenkin Hilman leikkimään, kun pari päivää uurastin asian kimpussa. Varmaan on taas sama homma, kun seuraavan kerran mennään. No, eihän se Hilma sille mitään voi, että kaneilla on kehnommat aivot kuin koirilla. Kiitokseksi leikkihetkistä Hilma pissasi minun lempiviltilleni. Kaikkea sitä pitää pienen koiran kestää!

Säät olivat surkeat, joten ulkoilut jäivät lyhyiksi. En kyllä olisi välittänytkään lenkkeillä siinä kurassa ja loskassa. Lumikin alkoi upottaa, niin että ihan uimasilleen joutui, kun hankeen yritti. Muuten meillä oli Turussa kivaa kuten aina. Tytöt antoivat sylihoitoa ja leikkivät kanssani ihan kilvan. Onnikin kesyyntyi jo toisena päivänä, ja pääsimme painimaan poikapainia Anskun ja Ramin sängyssä. Onni on ihan kiva, kun vain muistan, että Ansku kuuluu yksinoikeudella Onnille. Kuvassa me painitaan Onnin kanssa.

Iitukin käväisi Mantan ja Liinun kanssa. Pidimme Iitulle synttärit. Tai siis ihmiset pitivät, koirat eivät saaneet mitään herkkuja. Iitu antoi minulle sylihoitoa. Manta mulkoili kiukkuisena, mutta ei kuitenkaan uskaltanut ryhtyä toimintaan, kun Iitu mulkoili takaisin.

Nyt ollaan kotona, ja äippä on potevana. Tuli flunssa kai Turun tuliaisena. Onneksi sattui tuo flunssa näiden surkeiden loskakelien aikaan. Ei meinaan meikäläistä juurikaan harmita lyhyet ulkoilut. Pihalle olen sentään päässyt aina, kun pyydän. Tänään leikittiin tosi pitkään Stellan ja Neron kanssa. Stella kaatoi käpälällään äipän laittaman lisäaidan, ja minä poika livahdin heti naapurin puolelle. Vähän sitten leikittiin, mutta kun homma meni liian rajuksi (kaksi sussaria yhden käppänän kimpussa, mieti sitä!), niin pujahdin takaisin omalle puolelle. Äippä siinä huusi naama punaisena, en ollut huomannutkaan.