Kyllä on taas meikäkoiraa kuskattu sinne tänne ja takaisin.

Ensin käytiin mökillä. Sinne ei ole pitkä matka, mutta tie oli ihan rynkytyskunnossa. Arvatkaa, miltä tuntui pienestä koirasta takaosastossa. Pöllömuori 90v oli mukana. Hän saalisti peräosasto pystyssä puolukoita, äippä etsiskeli sieniä. Minä viiletin väliä täyttä haipakkaa. Kivaa oli!

Sitten vietiin Pöllömuori kotiinsa pöllönpesällle Jykylään. Tie oli hyvä, mutta perillä piti tietenkin taas ajaa hissillä. Epävarma laitos on hissi. En ymmärrä, miksi Piski-setä rakasti hissejä. Olisi kuulemma voinut ajella edestakaisin vaikka koko päivän. Poistuin hissistä heti, kun sain luvan. Pöllönpesällä meille tarjoiltiin herkkuja. Sitten lähdimmekin takaisin kotiin, ensin oli tietysti taas se hissi. Kyllä väsytti illalla.

Parin päivän päästä lähdettiin Turkuun. Matka on pitkä, mutta onneksi olen tottunut nukkumaan autoboksissani. En välittänyt lähteä edes taukopissalle, kun satoi vettä. Kun päästiin Kauhulan pihalle, tytöt kirmasivat vastaan. Tuli siinä halia ja pusua ja rapsutuksia ja muuta ihanaa. Sisällä aloitin heti Onnin sulattelun, mutta pari päivää siinä meni. Herra ärrieri oli taas vähän hitaalla. Sitten kyllä painittiin ja nukuttiin päikkäreitä yhteisellä petillä. Yöt nukuin tietenkin vahtimassa tyttöjen unta, sehän on minun tehtäväni. Onneksi nukkuivat samassa huoneessa, ettei tarvinnut yöllä vaihtaa nukkumapaikkaa. Trampoliiniakin kokeilin, en tykännyt.

Turussa pääsin joka päivä metsään Onnin ja ihmisten kanssa. Ihmiset saalistivat suppilovahveroita, me Onnin kanssa juostiin peräkanaa niin, että rapa roiskui. Onni näytti, miten hypätään tosi ison ojan yli. Innostuin hypähtelemään edestakaisin ihan huvin vuoksi. Maistelin suppiksia. Hyviä, mutta eivät yhtä hyviä kuin herkkutatit.

Manta, Liinu ja Iitu ovat muuttaneet omaan kotiin Piikkiöön. Käytiin sielläkin tupatarkastuksella. Niin paljon oli tavaroita lattialla, ettei tiennyt, miten liikkua. Manta kyllä oli ihan kuin kotonaan, mutta se onkin muuttanut monta kertaa. Liinulle muutto oli ensimmäinen, ei tykännyt. Toivottavasti minun ei tarvitse muuttaa. Iitun luona koirilla on lupa maata sohvalla. En ensin uskonut korviani, mutta käytin tietenkin tilaisuuden hyväkseni.

Eilen tultiin kotiin, ja vieläkin väsyttää. Huomenna pitäisi vielä mennä rokotettavaksi, mutta ehkä sitten saa olla kotona.

PS Tiedossa on vielä Helsingin reissu, mutta siihen on onneksi vielä pari viikkoa. Pitää varmaan nukkua varastoon.