Käytiin sitten näyttelyreissulla. Oli aika rasittava viikonloppu: perjantaina ajomatka ja trimmaus, lauantaina ja sunnuntaina monta tuntia näyttelypaikalla ja sitten vielä sunnuntaina kotiin. Voi pientä juhlijaa, väsymys käy jo käpälään...

Kaikkea mukavaakin tosin tapahtui. Ihan ykkösjuttu oli huumaavan hyvänhajuinen Taru-snautseri, joka antoi minun haistella peräosastoaan ihan vapaasti, kun Elvis-snautseri sai samasta hommasta lentävän lähdön. Varmaankin Taru halusi minut pentujensa isäksi, vaikka loppujen lopuksi sulhaseksi tulikin ihmisten valitsema venäläinen snautseripoika. Kivaa meillä Tarun kanssa kuitenkin oli, kun juostiin ja leikittiin ja pissailtiin vuoronperään. Ihme kyllä snautserilauman heimopäällikkö Jerry antoi meidän leikkiä ihan vapaasti. Todisteeksi laitan kuvan meistä Tarun kanssa.


 
Tällä viiden snautserin (Fuji, Jerry, Mersu, Taru ja Rusina) laumalla oli tosi iso piha käytössään. Jostain syystä ne luulivat, että siinä on aita ja pysyivät kuitenkin piha-alueella. Minä poika se hilpasin ensin tielle ja sitten metsään, kun ei sitä aitaa kerran ollut. Sen jälkeen minua pidettiin vähän tarkemmin silmällä ja aika paljon olin remmmin jatkeena. Lapsiakin meidän majapaikassamme oli. Sehän on ilman muuta aina plussaa. Rapsutuksia tuli koko ajan, kun vain asettui sopivaan paikkaan. Talon isäntäkin rapsutteli minua ihan huomaamattaan.

Näytelmät eivät menneet ihan putkiluuhun. Taisin vähän innostua liikaa, kun viimeinkin päästiin kehään.  Tuomarien mielestä olen oikein laadukas käppänä, mutta en muista ravata siivolla, kun vähän  loikin ja ravistelin korviani. Muuten muistin käyttäytyä kauniisti. Sunnuntaina oli niin kuumakin, että ihan meinasin uupua odotellessa. Onneksi Martinalla oli jäähdytysloimi matkassa. Heti rauhoituin, kun sain sen päälleni. Kehän jälkeen sujahdin häkkiini, enkä yhtään halunnut tulla pois, vaikka ihmiset alkoivat purkaa telttaa häkin päältä. Minut nostettiin pois teltasta häkkeineni päivineni. Pois tulin vasta, kun äippä sanoi, että lähdetäänpäs kotiin. Kuvassa odottelen kehään pääsyä.
 

 
Sain lauantaina ERIn ja sunnuntaina EHn, mutta niitä SERTejä ei siis tullut. Luokkavoitto tuli molempina päivinä, kun olin nuorten luokan ainoa käppänäpoika. Varmaan olisi tullut muutenkin, minähän olen niin lumoava niin ulkomuodoltani kuin luonteeltanikin. Äippä sanoo, että näyttelyura jatkuu, ja kehäharjoitukset alkavat, kun Turun tytöt tulevat tänne lomalle.

Kivaa on siis luvassa jatkossakin:)