Ollaan äipän kanssa kahdestaan mökillä. Täällä on tosi kivaa, kun pihapiiri on isompi kuin kotona eikä ole aitoja estämässä tutkimusretkiä vähän kauemmaksikin. Äippä tosin huutelee vähän väliä minua pois metsästä, kun siellä voi olla jotain käärmeitä. Ne voivat kuulemma puraista myrkkyhampaillaan. Eipä haittaa, kun täällä tuntuu luoksetulonamit olevan tosi herkässä.

Täällä on kyllä myös sellaisia melko pisteliäitä pikkupikkutyyppeja, jotka talsivat jonoissa. Muutama pääsi pistämään, mutta pian opin välttämään niiden valtateitä ja ravistelemaan partaani eksyneet pois. Kokeilin kyllä haukkumalla pelotteluakin, mutta ilmeisesti niillä ei ole korvia, koska haukuin sekä kovaa että korkealta, mutta ne vain marssivat ja marssivat. Kokeilin murinaakin. Äippä nauroi!

Keppejä riittää ja käpyjä. Ja rannassa saa luvan perästä kaivaa kuoppia. Siis ihan oikeasti ihan oikeita kuoppia! Lenkeillä ei tosin olla käyty, kun metsässä on niin paljon nälkäisiä hyttysiä. Piti itse etsiä kakkapaikat tuosta lähipusikosta. Liikuntaa tulee kyllä mukavasti, kun juoksen rannalla edestakaisin vesilintujen perässä ja  vähän  vain huvin vuoksi. Ilalla olin ihan poikki, en meinannut jaksaa hypätä sänkyyn.

Mutta uimaan en mene! Vesi on kylmää ja märkää.Tarvittaessa kastelen vähän tassujani, jos tulee ihan liian kuuma. Se viilentää oloa ihan riittävästi. Äippä yritti houkutella minua järveen leluilla ja kepeillä, mutta annoin hänen itse hakea lelut. Siinäpähän huomasi, miten epävarma elementti vesi on. Järvestä on kyllä kiva juoda, kun vesi on aina niin raikasta eikä kuppi mene heti tyhjäksi.

Äipän lupaama pikkumökki on vieläkin liiterin nurkalla, on kai liian painava yksin siirrettäväksi. Luultavasti se kyllä olisikin ollut näillä keleillä turhan kuuma.

Aamulla mennään metsään, kun siellä on mustikoita. Äippä sanoi pelottelevansa mahdolliset käärmeet koloihinsa. Metsässä on mahtavaa!

PS Yksi tosi mielenkiintoinen juttu täällä mökillä on ohiajavat veneet. Ellen jaksa riehua, istun rantakalliolla niitä vahtimassa. Joskus niistä kuuluu koirien haukkumistakin. Silloin haukun takaisin, vaikka äippä onkin kieltänyt turhanpäiväiset haukkumiset. Tämähän ei tietenkään ole turhaa, silkkaa hyvää koirakäytöstä vain.