Käytiin siellä Helsinskissä männä viikolla. Matkat menivät hyvin, kiitos kysymästä! Perillä oli mukavaa, vaikka ulkona olikin Siperia. Merikin oli ihan kiltti, kun se oli pääosin jäässä.

Rapsutuksia ja silityksiä tuli ihan varastoitavaksi asti, ja poikien iltakin vietettiin P:n kanssa.  Ymmärrän oikein hyvin ruotsia, ja P ja K ymmärtävät riittävästi koirakieltä. Hajuja oli paljon. Inhottavat tossuni herättivät paikallisessa ihmisväessä ihmetystä, ihailua ja hilpeyttä. Kyllä siellä muutkin koirat olivat pukeutuneet erilaisiin viittoihin ja takkeihin, tossuja vain ei ollut kenelläkään.

K ja P olivat hankkineet lelun, jonka nimi on Aatu kakkonen. Ei se kyllä minua muistuta, mutta käy kuulemma nuuhkimassa sohvalla istujien varpaita niinkuin minäkin. Se samoili huushollia edestakaisin ihan itsestään, vaikka ei olekaan oikeasti elävä. Kun se tulee nälkäiseksi, se menee itse ruokakupilleen lataukseen. Aatu kakkonen osaa myös noutaa: se toi sohvan alta mm laturin ja lähdettyäni leluhiireni. Sanoivat sitä pölynimuriksi, mutta kyllä imurit ovat paljon meluisampia. Ihan varmasti se on minua varten hankittu lelu. Laitan tähän kuvan minusta ja Aatu kakkosesta leikkimässä.