Minusta johtumattomista syistä on tullut vähän pidempi bloggaustauko. Paljon on tapahtunut, mutta onneksi muistini on lyhyehkö.

Olen saanut uuden lempinimen: Räksä. Siis todellakin Räksy eikä Räksy. Johtuu siitä, että käyn vähän väliä marjapuskissa tankkaamassa vitamiineja. Karviaiset ovat parhaita, vaikka puskat ovatkin piikkisiä. Olen syönyt melkein kaikki otettavissa olevat, vaikka äippä sanoo, että ne ovat vielä raakoja. Ei ole tullut mahanpuruja. Kakkosena ovat mustaherukat ja hännänhuippuna punaherukat. Äippä sanoo, että meillä rastasverkot on vissiin pantava puskan alapuolelle eikä päälle niinkuin oikeassa puutarhassa. Ei kuitenkaan laittanut mitään verkkoja, kun ne lentävät räksätkin ovat lentäneet metsiin mustikoita syömään. Mekin käytiin metsässä mustikoita syömässä, NAM!

Meillä odotetaan tietoa pikkuveljen syntymisestä. Tässä lähiaikoina. Toivottavasti kaikki onnistuu ja tulee ainakin yksi poika.

Onni, Manta ja Liinu kävivät meillä kyläilemässä kuninkuusravien aikaan. Leikin Liinun kanssa, kun Manta äkäili tavalliseen tapaansa ja Onni oli riehumiskiellossa kipeän selkänsä takia. Ihan kauheasti Onni olisi halunnut painia, mutta aina siihen änkesi joku ihminen väliin viemään Onnin pois. Onni muuten pelkää ukkosta niin kovasti, että se yritti kiivetä äipän syliin, kun vähän jyrisi. Eihän se mahtunut, joten se jäi jalkapallille äipän eteen istumaan ja tärisemään. Koko jakkara siinä sitten kolisi. Käytiin Liinun kanssa sitä vähän ihmettelemässä, mutta mentiin sitten takaisin lepäilemään. Jonkin verran väsytti kokopäiväinen leikkiminen.